Palm:Kaikissa kunnissa asuu lapsia ja nuoria

Suomen kansan ikärakenne on tilastollisesti eurooppalaisittain vanhinta. Suomessa puolestaan erityisesti maaseudulla ja muuttotappiokaupunkiseuduilla ikärakenne haastaa; nuoret ja lapselliset muuttavat työn, koulutuksen ja parempien palveluiden perässä kasvukeskuksiin. Kuntapalveluita sopeutetaan paikallisesti siihen, että ikärakenne on kaikkein vahvimmin painottunut elämän iltapäivään ja iltaan. Juuri nyt eri puolella Suomea esimerkiksi kouluverkostoa karsitaan rajusti: monet lähikoulut kylmenevät.

Kouluihin liittyvät päätökset ovat kaikkein merkityksellisimpiä lapsen ja nuoren näkökulmasta. Kuntapalvelun käyttäjänä ensisijainen asiakas on lapsi tai nuori. Uusitun lastensuojelulain 7 ja 8 §:t  ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 3 artikla velvoittavat ottamaan lapsen etu huomioon. Käytännössä päätöksen teossa lapsien ja nuorten ääni kumisee tyhjyyttään valtuustojen sinetöidessä koulupäätöksiä.

Eduskunta käsittelee juuri nyt ihmisoikeusselontekoa.  Selonteossa nostetaan esiin myös suomalaisen lapsen asema kansalaisena. Lapsiasiavaltuutettu on todennut, että kuntapalveluissa lapset ovat eriarvoisessa asemassa: palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat kunnittain.

Tehokasvatus on nyt pop. Oli sitten maatalous, puolustusvoimat tai koulutus-, päivähoito-, terveydenhoito- tai erilaiset asumispalvelut, haetaan ratkaisuksi suuruuden ekonomiaa. Sen enemmän ihastellaan kovalla äänellä, mitä isommasta yksiköstä on kysymys. Laatuakin lasketaan euroina.

Lapsen ja nuoren kouluaika vaikuttaa ratkaisevasti koko elämään. Ei ole sama, istuuko tulevaisuutemme takseissa ja busseissa merkittävän osan koulutyöpäivästään vai saavatko lapsemme ja nuoremme kypsyä rauhassa kotikoulussaan, siinä tutussa ja läheisessä.

Sari Palm, 2. varapuheenjohtaja